Vanhuspalvelujen kehittäminen

Hoitajamitoitus – mistä lisää hoitajia?

-Kuntaliiton laskelmien mukaan vähimmäismitoituksen nosto edellyttää 5 000 uutta henkilöä. Sellaista määrää uutta henkilöstöä ei ole mahdollista saada suunnitellussa aikataulussa. Ehdotuksen tavoite on hyvä, mutta kaipaisimme tarkempia vastauksia mitoituksen tuomiin haasteisiin: Mistä saamme rahat? Jos rahat järjestyvät, mistä saamme hoitajat? https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2019/esitys-hoitajamitoituksesta-herattaa-monia-kysymyksia

Mitä henkilöstömitoituksen nosto 0,7:n tarkoittaa Vantaalla? Tarvitaan 600 hoitajaa lisää, kustannus 30 miljoonaa vuodessa. Koko maassa on pula hoitajista jo nyt. Hoiva-avustaja -vakansseja perustetaan nyt jo ennakkoon. Jatkossa 0,7, mitoituksesta hoiva-avustajia voi olla 0,5 ylittävä määrä. Me tarvitsemme Vantaalla myös 50-70 uutta vanhusten asumispalvelupaikkaa vuodessa, kustannus 2,3-3,2 milj. lisää nyt ja kun uusi mitoitus se on 3,2-4,5milj. vuodessa. Käytännössä mitoituksen pitäisi laskennallisesti, jotta toteuma asettuisi tuohon 0,7:n. Toteuma on se mitä seurataan ja jonka kanssa ollaan tarkkoja. Mitoitusta syö lomat (pääsääntöisesti 38 päivää lomaa vuodessa), koulutukset, sairaspoissaolot.

Ajatuksiani

Oppisopimuskoulutusta on lisättävä

Oppisopimuskoulutusta on lisättävä. Kuulin sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa 15.3.21 että  nyt perustetaan jo vakansseja hoiva-avustajille ja tämä on hieno asia. Itse olen puhunut jo pitkään hoiva-avustajan koulutuksesta, kuinka se olisi hyvä väylä maahanmuuttajille työelämään. Olen opettanut hoiva-avustajakoulutuksessa ja näen sen hyvänä väylänä maahanmuuttajille hoitoalalle. Kielitaidon kehittymisen kannalta olisi  mielestäni hyvä ensin opiskella nuo kaksi pakollista tutkinnonosaa, jotka liittyvät lähihoitajakoulutukseen ja antavat hoiva-avustajan pätevyyden. Sen jälkeen työelämään oppimaan kieltä ja alaa ja sen jälkeen voisi jatkaa opintoja lähihoitajaksi.

Oppilaitosyhteistyöstä olen myös puhunut eri yhteyksissä, sekä työpaikallani ammatillisessa koulutuksessa, että luottamustehtävissäni. Pääkaupunkiseudulla voisi hyvin lukuisat ammatilliset oppilaitokset laittaa voimansa yhteen tässä haastavassa tilanteessa ja innovatiivisesti kehittää eri keinoja hoitoalan työvoimapulaan.

Kotiin vietävien palveluiden kehittäminen

Pelkona hoitajamitoituksessa on se, että hoitajavajetta asumispalveluissa paikataan kotihoidon hoitajilla. Hoitajamitoitus ei koske kotihoitoa ja kun tuo hoitajamitoitus on lakisääteinen, sitä valvotaan. Lainvastaista tilannetta ei voi olla, joten vaara on todellinen.

Ajatuksiani kotihoidon kehittämisestä

  • Kotikuntoutuksen tehostaminen. Toimintakyvyn edistäminen on tärkeintä vanhustyötä mitä kuvitella saattaa. Ja erittäin vaikuttavaa. Olen opiskellut terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän liikuntatieteelisessä tiedekunnassa ja opiskelut painottuivat vahvasti juuri toimintakyvyn näkökulmaan. On huikeaa, miten hyviä tuloksia voidaan kotikuntoutuksella saada. Jo pienikin ohjattu kuntoutus tuo hyviä tuloksia.
  • Yksinäisyyden ehkäiseminen. On löydettävä keinoja osallisuuden edistämiseen ja sosiaalisen kanssakäymisen tukemiseen vanhusväestöllä. Yksinäisyys voi olla jopa tappavaa. Kolmas sektori pitää ottaa tiiviimmin mukaan palvelutuotantoon vanhuspalveluissa ja erityisesti erilainen järjestötoiminta ja vapaayhteistyö voivat tuoda paljon hyvää yksinäisyyden ehkäisemiseen ja elämänlaadun parantamiseen. Mikä tutkitusti parantaa terveyttä.
  • Hyvinvointiteknologian yhä voimakkaampi hyödyntäminen vanhuspalveluissa(kin) tuo paljon etuja. Usein kuuluu puhuttavan, että ei hoitamista voi automatisoida ja että elävä hoitaja on aina parempi. Kyse ei olekaan siitä, vaan on monia asioita ja tilanteita missä hyvinvointiteknogia voi olla suurena apuna. Se voi vapauttaa resursseja kohtaamiseen.
  • Prosessien kehittäminen kotihoidossa. Olen itse työskennellyt kotihoidossa vielä muutamia vuosia sitten sairaanhoitajana sekä esimiehenä ja siltä pohjalta voin sanoa tuntevani alan ja haasteet. Lean –menetelmää on käytetty prosessien tehostamiseen mutta tehtävää on vielä paljon. Toiminnan selkeyttäminen ja hukan poistolla voidaan saada turhia tehtäviä karsittua ja jotta voidaan lisätä välitöntä hoitotyön määrää. Tämä välittömän työn osuus Vantaan kotihoidossa on hävyttömän alhainen, jopa van 40 %. Mitä tarkoittaa sitten välitön ja välillinen hoitotyö.

Välittömällä asiakastyöllä tarkoitetaan hoitoa ja huolenpitoa sekä asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutumista edistäviä ja ylläpitäviä
tehtäviä, asiakasta koskevien tietojen kirjaamista, palvelutarpeen arviointia sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laatimista ja päivittämistä.

Välillisellä työllä tarkoitetaan iäkkäiden henkilöiden hoitoa ja huolenpitoa mahdollistavat tehtävät, kuten huoneiden ja yhteisten tilojen siivousta, pyykkihuoltoa, ruoan valmistusta ja lämmitystä, yksikön johtajan ja vastuuhenkilön esimies- ja hallinnollista työtä sekä muita vastaavia hoitoa ja huolenpitoa mahdollistavia tehtäviä.
(Pääsääntöisesti välillisistä tehtävistä vastaisi välillisen työn henkilöstö, tai jos mainittu tehtävä säännönmukaisesti kuuluisi hoitohenkilökunnan työhön, se määriteltäisiin tehtävänkuvassa eikä sitä otettaisi huomioon mitoituksessa
.)

Mitoituksessa on vielä sisällöllisiä tarkennettavia asioita.  Mitoituksessa määriteltävä seikkaperäisesti se, mistä hoitajista on kyse, sh, lh. Tukityötä ei enää lasketa.

(Lähde. Valvira 27.10.2020. (Dnro V/36386/2020). Välittömän ja välillisen asiakastyön määrittely vanhusten tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon toimintayksiköissä. Viitattu 19.3.2021.) https://www.valvira.fi/documents/14444/326610/Valittoman_ja_valillisen_asiakastyon_maarittely.pdf/926d58c9-d7c1-9666-1a10-25326007de24?t=1603955312644

  • Omaishoidon tukeminen.
  • Tiedolla johtaminen joustavan henkilöstösuunnittelun ja kohdentamisen tukena.

Vanhusten asumispalvelut

Ikäihmisten osalta kaupungin pyrkimyksenä on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kaupunki kannustaa senioreita pohtimaan hyvissä ajoin oman asumisen esteettömyyttä ja vaivattomuutta tulevaisuutta ajatellen ja etsimään ajoissa itselleen kodin, jossa voi viettää pitkään vanhuudenpäiviään. Raskaasta laitosmaisesta vanhustenhoidosta on pitkälti luovuttu ja siirrytty tehostettuun palveluasumiseen, jossa asukkailla on käytössään oma yksityinen huone ryhmätilojen ohella.

Myyrmäkeen valmistui vuonna 2019 iso vanhusten palvelukeskus. Vastaavanlainen on tarpeen rakentaa tulevaisuudessa myös Tikkurilan suuralueelle, Simonkylän vanhustenkeskuksen laajennuksen myötä. Joka vuosi tarvitaan 50-70 uutta asumispalvelupaikkaa ikäihmisille ja tähän haasteeseen on mahdoton vastata oman toiminnan myötä. Jatkossa on siis tarpeen yhä enemmän turvautua ostopalveluihin asumispalvelujen osalta. Toinen kysymys on, miten mahdollinen sote-uudistus vaikuttaa tilanteeseen. Hyvinvointialueeksi on suunnitteilla Vantaa-Kerava -alue.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa 15.3.21 päätimme hyväksyä tarveselvityksen Simonkylän vanhustenkeskushankkeeseen. Se etenee nyt teknisen lautakunnan päätöksentekoon ja siitä eteenpäin. Kyseessä nyt hankkeen vaiheistus. Ensimmäisessä vaiheessa taloon tulisi 144. Simonkodista säästetään osa ja osa puretaan uuden tieltä.

Uusi kaava olisi tulossa 2023 ja silloin lähdettäisiin suunnittelemaan ikäihmisten kylä -hanketta. Tämä asumisen malli on laajalti käytössä Tanskassa ja Hollannissa. Tämä olisi mielestäni loistava toimintamalli meille Vantaallekin.