Kaupungin tulee panostaa pientalotonttien kaavoitukseen

Pientalorakentaminen

Haluan, että Vantaa kaavoittaa jatkossa lisää pientalotontteja. Jo olemassa oleville kaavoitetuille alueille tulee tehdä kunnallistekniikka valmiiksi (esim. Koivurinteen alueen laajennus) sekä kartoittaa vaihtoehdot olemassa olevien alueiden laajennukseen muuallakin. Tällä hetkellä kaupunki on luovuttanut pientalorakentamiseen vuosittain 20-50 tonttia. Viime hetken tieto on, että toteuma tulisi olemaan 10. Surkea suoritus!

Monimuotoista asumista tulee mahdollistaa ja kaupungin tulee tehdä jotain tämän asian eteen. Eivät kaikki meistä halua asua radan varressa kerrostalossa, julkisten yhteyksien lähellä. Moni haluaa jatkossakin valita oman rauhan eikä aseta siinä kohtaa paljoakaan painoarvoa juna-aseman läheisyydelle, koska elämä on valintoja. Monet etsivät omakotitaloa tai tonttia ja kun sitä ei Vantaalta löydy, suuntaavat muualle.

Kiinteistöveron nostoa en voi kannattaa missään vaiheessa. Nykyiseen budjettiin tullut nousu oli pettymys. Onneksi silti saimme kuntaveron pysymään entisellä tasolla. Ilman kokoomusta kuntaveroa olisi nostettu ja kiinteistöveroon olisi tehty rajummat korotukset. Politiikassa kaikkia tavoitteita ei voi saavuttaa ja kompromissikin voi olla iso voitto.

Kaupunkisuunnittelu

Kaupunkisuunnittelu on avainasemassa luodessaan meille asukkaille turvallista, elinvoimaista ja sosiaalista kanssakäymistä tukevaa kaupunkia.  Tämä tarkoittaa sitä, että sen vastuulla on suunnitella asukkaille viihtyisät ja turvalliset asuinalueet, pitää huolta puistoista ja lähimetsistä, kehittää ja ylläpitää liikunta-alueita sekä tarjota asukkaille sosiaalista kanssakäymistä mahdollistavia ratkaisuja.

Kaupungin ydintehtäviä ovat palvelujen järjestäminen joista tärkeimmiksi koetaan terveys- ja koulutuspalvelut. Jotta nämä palvelut olisivat mahdollisia, onkin kaupungin tehtävä lujasti töitä mitä tulee yrittäjyyden ja elinkeinoelämän mahdollistamiseen. Yritykset tuovat työllisyyttä ja hyvinvointia mukanaan!

Kaupungin tulee mahdollistaa ja tukea yrittäjyyttä ja elinkeinoelämää paljon nykyistä enemmän.

Turvallinen ympäristö nousee yhä korkeammalle kuntalaisten arvoasteikossa. Kunta on paljon vartijana. Kaupunkisuunnittelu on kaiken perusta ja se tulisikin tehdä yhteistyössä eri toimialojen kesken. Tällä hetkellä vuoropuhelu on varsin vähäistä ja tarvitaankin uutta ajattelua siihen, miten voitaisiin yhteistyössä toteuttaa toimivat puitteet, jotta palvelut voidaan järjestää asiakasystävällisesti ja elinvoimaa tukien. Usein kaupunkisuunnittelussa tämä vuoropuhelu unohtuu ja työtä tehdään siiloissa, keskittyen omaan erikoisalaan ja ydinosaamiseen siinä.

Tästä esimerkkinä muistan erään kaupunkikuvaneuvottelukunnan kokouksen, jossa kyseessä oli merkittävä hanke palvelutalon ja päiväkodin yhdistämisestä samaan rakennukseen. Toimielimeen tuodaan kaupunkikuvallisesti merkittävät/keskeiset hankkeet. Se koostuu asiantuntijoista kuten arkkitehdeistä sekä virkamiehistä ja poliitikoista. Hankkeen edustajat esittelevät alussa suunnitelmat, heille voi esittää kysymyksiä ja poistuvat sitten paikalta, kun työryhmä keskustelee projektista.

Asialistalla oli siis tuo hanke hoivakoti/päiväkoti -yhdistelmästä. Oli hienoa tuoda omia näkökulmia esiin, koska vanhusala on spesialiteettini. Olin paikalla tuolloin toimielimen varajäsenenä, tuo luottamustehtävä oli minulla kaupunkisuunnittelulautakunnan vpj:n mandaatin kautta asetettu.

Kaupunkisuunnittelu on kaiken perusta ja se tulisikin tehdä yhteistyössä eri toimialojen kesken.

Ajatukseni onkin; yhteistyön tulisi toimia kautta toimialojen tämän tyyppisissä suunnitelmissa. Hyvinkin olisi voinut olla, että tuohon kokoukseen olisi kutsuttuna ollut myös sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen sekä opetuslautakunnan jäsen. Näin tulisi eri toimialojen näkemykset palveluiden yhteensovittamisesta jo hankevaiheessa ja niitä voisi ottaa huomioon jo varhaisessa vaiheessa.

Tiedän, että esim. Myyrmäen vanhustenkeskusta rakennettaessa, rakennusvalvonnan/hankkeen toteuttajan/vanhuspalvelujen kesken oli yhteistyötä. Vanhuspalveluista mukana olivat nimetyt virkamiehet. Suunnitelmatasolla asiaa on varmasti käsitelty luottamuselimissä, mutta tähän haluaisin kuitenkin selkeämmät linjat jatkossa. Minusta yhteistyön tärkeissä hankkeissa, mitä tulee asukkaiden palveluihin, tulisi toteutua tiiviimmin kautta linjan. Jo suunnitteluvaiheessa pitäisi myös luottamushenkilöillä olla oikeus tuoda mielipiteitään esiin.

Kaupunkisuunnittelu ja ikäihmisten tarpeet

Ikäihmisten osalta kaupungin pyrkimyksenä on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kaupunki kannustaa senioreita pohtimaan hyvissä ajoin oman asumisen esteettömyyttä ja vaivattomuutta tulevaisuutta ajatellen ja etsimään ajoissa itselleen kodin, jossa voi viettää pitkään vanhuudenpäiviään. Raskaasta laitosmaisesta vanhustenhoidosta on pitkälti luovuttu ja siirrytty tehostettuun palveluasumiseen, jossa asukkailla on käytössään oma yksityinen huone ryhmätilojen ohella.

Myyrmäkeen valmistui vuonna 2019 iso vanhusten palvelukeskus. Vastaavanlainen on tarpeen rakentaa tulevaisuudessa myös Tikkurilan suuralueelle, Simonkylän vanhustenkeskuksen laajennuksen myötä. Joka vuosi tarvitaan 50-70 uutta asumispalvelupaikkaa ikäihmisille ja tähän haasteeseen on mahdoton vastata oman toiminnan myötä. Jatkossa on siis tarpeen yhä enemmän turvautua ostopalveluihin asumispalvelujen osalta. Toinen kysymys on, miten mahdollinen sote-uudistus vaikuttaa tilanteeseen. Hyvinvointialueeksi on suunnitteilla Vantaa-Kerava -alue. Ajatuksistani sote-uudistuksesta toisaalla näillä sivuillani enemmän, kohdassa terveyspalvelut ja vanhuspalvelut. Päivitän myös blogiani sen osalta.

Tämä Simonkylän hanke on ollut pitkissä kantimissa ja jostain syystä kaavoitus ei ole edennyt. Ensimmäinen tarveselvitys on tehty jo vuonna 2015, edellinen 2018 ja nyt kyseessä tuon 2018 tarveselvityksen päivitys. Tätä ihmettelen kovasti. Meille sosiaali- ja terveyslautakuntaan tämä päivitys on tulossa päätöksentekoon maaliskuussa ja mikäli hanke nuijitaan hyväksytyksi, se etenee tekniseen lautakuntaan jonka päätöksen jälkeen suunnittelu voi alkaa. Kyseessä nyt hankkeen vaiheistus. Ensimmäisessä vaiheessa taloon tulisi 100 paikkaa. Simonkodista säästetään osa ja osa puretaan uuden tieltä.

Päivitys Simonkodin vanhustenkeskus-asiaan, hanke hyväksyttiin soster-lautakunnan kokouksessamme 15.3. ja etenee nyt eteenpäin! Tuossa linkki päivitykseeni kokouksesta

Uusi kaava olisi tulossa 2023 ja silloin lähdettäisiin suunnittelemaan ikäihmisten kylä -hanketta. Tämä asumisen malli on laajalti käytössä Tanskassa ja Hollannissa. Tämä olisi mielestäni loistava toimintamalli meille Vantaallekin. Toivon todella, että hanke etenee!

Luottamushenkilöt on otettava tiiviimmin mukaan merkittäviin hankkeisiin, jotka liittyvät peruspalveluihin.