Kaupunginvaltuuston kokous 8.3.2021

Valtuuston kokouksessa eniten herätti keskustelua Pitkäjärven rantatontin myyntiesitys. Tästä kirjoittelinkin aiemmin blogin puolelle Vantaan omistuksessa oleva Pitkäjärvellä oleva rantatontti on esitetty myytäväksi Espoon kaupungille. Kannatan ja kannatin kokouksessa tontin pitämistä Vantaan omistuksessa.

Aihe sai runsaasti palstatilaa somessa ja Vantaan Sanomissa. Voidaan puhua jopa kansanliikkeestä. https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/3338197.

Tässä myös meidän Länsi-Vantaan kokoomuksen kaupunginvaltuutettujen mielipidekirjoitus Vantaan Sanomissa 6.3.21. https://nakoislehti.media.fi/vantaansanomat/423b49d5-4d32-4440-9c16-4c64a583c186/14?cd_browse-mode=browser

Kokouksessa asian esittely eteni seuraavasti. Puheenvuoroja varattiin useita asian tullessa vuoroon. Itsekin varasin puheenvuoron joka kuulunut suunnilleen näin;

”Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut,

Tämä rantapalstan myynti on herättänyt asuinalueellani Hämeenkylässä ja sen lähialueilla paljon keskustelua. Vantaalla on erityisen vähän ranta-alueita ja tosi hurjalta tuntuu niistä vähistä luopua. Kyseessä on kaupunginosamme lähiranta.

En ollut itse tietoinen, että Vantaa omistaa palstan Pitkänjärven rannalta ja järkytyin ensi kuulemalta sen myyntiaikeista. Koko ajatus tuntui absurdilta.

Esityslistassa mainitaan, että ”Kiinteistön pysyttämisellä Vantaan kaupungin omistuksessa ei ole perusteita.”

Itse taas en näe myymisen perusteina muuta kuin siitä saatavan rahan, joka on hämmästyttävän pieni. Vaikkakin se on virkistysaluetta, niin silti se on summana mitätön.

Kiinteistöverohan on pieni, 79 € vuodessa ettei palstasta isoja ylläpitokustannuksia kaupungille tule.

Tärkeää on myös ottaa huomioon asukkaiden aktiivisuus asiassa nyt myyntiaikeiden tullessa ilmi. Monet lähialueen asukkaat eivät ole olleet tietoisia palstan omistuksesta. En minäkään, vaikka viikoittain palstan ohi lenkkeilen.

Haluan että jatkossa annetaan asukkaille mahdollisuuksia osallistua yhteiseen tekemiseen ja rannan kehittämiseen, mihin selvästi on halua. Vaikka vuonna 15 vuotta sitten vuonna 2006 yhteinen tekeminen ei edennyt, niin ei voi suoraan sanoa ettei se nyt onnistuisi. Ajat ovat muuttuneet.

Ymmärrän perusteet, että vantaalaiset voivat käyttää rantaa jatkossa vaikka espoo sen omistaisi. Ja että espoo kehittäisi sitä. Mutta jos Vantaa omistaa sen jatkossa, silloinhan asia on meidän käsissämme ja voimme varmistua siitä että sitä oikeasti kehitetään. Meillä kun ei ole näitä rantapalstoja ole hukattavaksi yhtäkään.”

No hommahan ei mennyt näin. Vaan vihreiden valtuutettu teki palautusesityksen. Jota seuraava puhuja kannatti. Ja näin jatkopuheenvuorot koskivat vain palautusta. Omassa puheenvuorossani sitten kannatin palautusta. Lopuksi asiasta äänestettiin ja tulos oli EI- 38 (eli kannattivat asian jättämistä uudelleen valmisteluun), 28 JAA (pohjaesityksen puolella eli käsittelyn jatkaminen) ja yksi äänesti tyhjää.

Tulos, asia lähtee uudelleen valmisteluun evästyksin, että selvitellään asukasyhdistysten/asukkaiden halu pitää palstaa kunnossa. Käytännössä asia on nyt virkamiesten tahdon vallassa. Luultavasti asia tulee valtuustoon uuden valtuuston päätettäväksi. Toivokaamme että se tulee pysymään Vantaan omistuksessa jatkossakin.

Kaavoituspäätöksiä

Asuntoja torneihin Aviapoliksen eteläisen aseman seudulle

Veromies, Aviapolis eteläinen kaavamuutoksessa asumisen määrää kasvattamalla edistetään palvelujen määrää ja monipuolisuutta aseman vierellä. Samalla laajennetaan Avia-aukiota sekä muutetaan korttelin muita järjestelyjä. Asuinrakentamista tulee yhteensä 33 100 k-m2. Alueelle rakennetaan 650 kotia tuhannelle asukkaalle. Liike- ja toimistorakentamista on yhteensä 11 750 k-m2.

Alue sijaitsee Aviapolis-aseman eteläisen sisäänkäyntirakennuksen ympärillä Veromiehessä. Aluetta rajaavat pohjoisessa Aviakuja ja Lokinpuisto, idässä Aviabulevardi, etelässä Tikkurilantie ja lännessä Turbiinitie.

Eteläisemmän Aviapolis-aseman lähiympäristön keskeiseksi aiheeksi muodostuu nykyistä laajempi Avia-aukio, jonka ympärille katutasoon palvelut sijoittuvat. Lokinpuiston laitaan sijoittuu asumista palveleva yhteiskäyttöinen alue peli- ja leikkialueineen.

Avia-aukion etelälaidalle tulee 16-kerroksinen asuintorni ja liikerakennuksen pohjoispuolelle sen 15-kerroksinen ”sisar”. Tornien asuntojakauma painottunee pieniin asuntoihin, minkä vuoksi kaavamääräyksin edellytetään yhteisten oleskelutilojen rakentamista.

Avia-aukion pohjoispuolella on n. 600 asukkaan asuinkerrostalot. Aukion laidalle sekä Aviabulevardin ja Aviakujan kulmaan sijoittuu liike- ja palvelutiloja. Asuntojakauma painottuu yksiötä suurempiin asuntoihin. Rakennusten julkisivujen yksityiskohtien, ikkunajaotuksen, värityksen ja materiaalien tulee olla erilaisia eri rakennuksissa ja että kerrosluvultaan erilaiset rakennuksen osat tulee käsitellä kuin ne olisivat erillisiä rakennuksia.

Resurssiviisauden periaatteiden mukaisesti asemakaavassa on esitetty vaatimuksia myös säilytettävistä ja istutettavista puista, varautumisesta uusiutuvan energian tuotantoon sekä sähköautoihin, vihertehokkuuden laskemisesta ja asukkaiden yhteisöllisten tilojen rakentamisesta. Esimerkiksi pysäköintilaitoksen ylin taso tulee kattaa osin viherkatolla.

Kaupunginvaltuuston kokouksessa hyväksyimme alueen asemakaavan.

Kokouksessa hyväksyimme myös seuraavat kaavat:

Hakunila, Saagatie missä julkisille lähipalveluille kaavoitettu, rakentamaton tontti muutetaan asuinkäyttöön. Suunnittelualue sijaitsee 1990-luvulla rakennetun asuinalueen laidalla. Alueen laajuus on noin 1,7 hehtaaria, josta rakentamista osoitetaan noin 1,3 hehtaarin alueelle. Rivi- ja kerrostaloihin tulee kodit noin 170 uudelle asukkaalle.

Hämeenkylä, Pähkinänsärkijän kaavalla mahdollistetaan Lammaslammentien ja Pähkinärinteentien risteyksessä olevan liikerakennuksen purku ja korttelin rakentaminen tehokkaaksi kaupunkikortteliksi. Sinne tulee 6–8-kerroksisia asuinkerrostaloja, eli noin 350 asuntoa sekä liiketilaa ja viisikerroksinen pysäköintitalo.

Petikko, Tiilenlyöjänkuja 1 LSMamaka Oy hakee teollisuus- ja varastotontille liike- ja toimistotiloja 1000 k-m², kun voimassa oleva asemakaava sallii niitä 504 k-m².