Kuntavaalien tuloksen laskenta

Ennakkoäänet pyritään laskemaan niin, että ennakkoäänestyksen tulos olisi valmis samana iltana kello 20:een mennessä. Tätä ennen keskusvaalilautakunnat eivät saa antaa mitään tietoja laskentapaikan ulkopuolelle laskennan edistymisestä.

Vaalipäivän äänten laskenta

Heti kun vaalihuoneistot kello 20 ovat sulkeutuneet, vaalilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänten alustavan laskennan. Vaalilautakunta avaa vaaliuurnan, laskee siinä olevat äänestysliput ja merkitsee kullekin ehdokkaalle annetut äänimäärät erityiseen vaalipöytäkirjaan.

Heti tämän jälkeen vaalilautakunta ilmoittaa kunnan keskusvaalilautakunnalle ehdokkaiden saamat äänimäärät eli vaalien tuloksen kyseisessä äänestysalueessa. Kunnan keskusvaalilautakunta puolestaan välittää tulokset oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän keskitettyyn laskentajärjestelmään.

Lopuksi vaalilautakunta sinetöi äänestysliput pakettiin ja toimittaa ne keskusvaalilautakunnalle, joka aloittaa äänestyslippujen tarkastuslaskennan vaalipäivän jälkeisenä maanantaina.

Tiedottaminen vaalien alustavasta tuloksesta

Vaalien alustava tulos selviää jo vaalipäivän iltana. Vaalihuoneistojen sulkeuduttua kello 20 vaalitietojärjestelmään siirretty ennakkoäänestyksen tulos annetaan julkisuuteen. Sen jälkeen vaalitietojärjestelmään siirretään vaalilautakuntien alustavat laskelmat sitä mukaan kuin ne vaalipäivän iltana valmistuvat. Yleensä alustava tulos on kokonaisuudessaan selvillä viimeistään kello 23. Suurimmissa kaupungeissa, erityisesti Helsingissä, alustavan tuloksen saaminen saattaa kuitenkin kestää puoleenyöhön asti.

Vaalien tuloksen vahvistaminen

Kunnan keskusvaalilautakunta suorittaa äänten tarkastuslaskennan vaalipäivää seuraavana maanantaina ja vahvistaa vaalien tuloksen kunnassa vaalipäivää seuraavana keskiviikkona viimeistään kello 18 aloitettavassa kokouksessaan. Vaaleissa valittu valtuusto aloittaa toimikautensa 1. päivänä kesäkuuta.

D’Hondtin menetelmän logiikka

Suomen vaalijärjestelmässä ehdokkaiden äänet lasketaan ryhmittäin, kuten puolueittain tai vaaliliitoittain, yhteen ja ehdokkaille lasketaan vertauslukuja D’Hondtin menetelmän mukaan jakamalla ryhmittymien äänimäärät luvuilla 1, 2, 3 ja niin edelleen. Mutta miksi tällainen jakolasku oikein tehdään?

D’Hondtin menetelmä kuuluu laajempaan listavaalimenetelmien joukkoon. Listavaalissa puolueen tai muun tahon asettamalta listalta valittavien ehdokkaiden määrä riippuu siitä, miten monta ääntä lista kokonaisuudessaan saa (https://politiikasta.fi/dhondtin-saannon-logiikka-ja-ehdokasaanestamisen-hammentavyys/, viitattu 11.2.2021).

Listavaalissa puolueen tai muun tahon asettamalta listalta valittavien ehdokkaiden määrä riippuu siitä, miten monta ääntä lista kokonaisuudessaan saa. Tämän vuoksi puolueet haluavat täyden listan ehdokkaita.