Juhlapuhe vanhustenviikon juhlassa Vantaalla 7.10.2022

Julkaistu:

Arvoisa juhlayleisö, ilo puhua teille täällä tänään.

Ärade gäster, varmt välkomna

Ikäihmisten asiat ovat olleet aina lähellä sydäntäni ja alun perin se olikin itselleni kimmoke lähteä mukaan vaikuttamaan asioihin. Gerontologian opinnot yliopistossa ovat tuoneet paljon näkemystä ajatteluuni elämänkaaresta sekä ikääntymisestä myös yhteiskunnallisena ilmiönä ja siitä miten tärkeää on panostaa hyviin ja toimiviin palveluihin läpi elämänkulun. Me kaikki vanhenemme, joka päivä ja tietyssä iässä sitä asiaa alkaa väistämättä yhä enemmän pohtimaan. Ajatukset siirtyvät tulevaan. Millaisia palveluja tarvitsen ja millaisen elinympäristön haluan?

Toivon, että jokainen näin vanhustenviikolla pysähtyisi miettimään myös omia läheisiään. Millaisilla teoilla voisimme tuoda iloa kanssakulkijoille. Olisiko meillä kenties jopa mahdollisuus lähteä mukaan yhteiseen toimintaan, järjestöön tai yhdistykseen.

Yksinäisyys on vakava yhteiskunnallinen ongelma ja siihen meidän kaikkien pitää puuttua. Usein olen saanut kuulla, kuinka ikäihminen on yksinäinen ja kotona pärjääminen on heikkoa.  Tässä asiassa meidän on syytä ryhdistäytyä. Voisimmeko kaikki ottaa tavoitteeksemme, että muistaisimme läheisiämme, joskus puhelinsoittokin voi pelastaa päivän. Yhteiskunnan velvollisuus on ottaa huomioon ja järjestää vanhusten palvelut hyvin ja tarkoituksenmukaisesti. Ikärakenteen muutos ja kasvava elinikä on aiheuttanut ennennäkemättömän palvelutarpeen kasvun ja sotealan henkilöstövaje on kärjistynyt äärimmilleen. Viimeistään nyt on aika toimia.

Sote-uudistus on Suomen historian yksi merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. 

Kuntapuolelle se on myös iso muutos. Vantaa-Keravalla se tarkoittaa 4600 henkilön siirtymistä kaupungilta hyvinvointialueen työntekijöiksi. Budjettitasolla puhutaan myös isoista summista. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen budjetti on miljardi euroa. Uudistusta suunniteltiin kauan ja viime vuoden elokuussa hyvinvointialuelaki tuli voimaan. Väliaikainen virkamiestoimielin lähti valmistelemaan uudistusta viime vuonna. Tammikuussa oli aluevaalit ja luottamuselinjärjestelmää ja pohjaa tulevalle lähdettiin luomaan. Aluehallitus aloitti työnsä helmikuussa ja sen jälkeen hallitus on kokoontunut noin kolmen viikon välein ja asioita on ollut paljon hoidettavana. Toissapäivä aluehallituksen kokouksessa ylitettiin kahdensadan päätöksen rajapyykki. Henkilöstöhallinon asiat ja sopimusten siirrot ovat olleet toistuvia teemoja. Myös erikoissairaanhoidon muutokset Uudellamaalla ovat yksi iso kokonaisuus ja HUSsin kanssa teemme tiivistä yhteistyötä.

Tänä vuonna siis rakennamme hallintoa ja ensi vuoden alusta Vantaan ja Keravan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut siirtyvät hyvinvointialueen järjestämiksi. Valmistelu hyvinvointialueelle siirtymisestä etenee suunnitellusti ja olen luottavainen tulevaan.

Johtava teema kaikessa meillä kaikessa tekemisessä on TURVALLINEN SIIRTYMÄ.

Turvallinen siirtymä koostuu varsin arkisista asioista. Siitä että meillä toimii järjestelmät, netti toimii sähköposti toimii ja puhelimet toimii. Kuitenkin, kun nyt olemme työskentelemässä turvallisen siirtymän eteen, emme unohda sitä, että olemme luomassa täysin uutta organisaatiota ja tämä todellakin on mahdollisuus tehdä asiat uudella tavalla.

Toinen iso teema on ROHKEA UUDISTUMINEN.

Tutkimme ja otamme käyttöön ne hyvät käytänteet mitä on tehty Vantaalla ja mitä on tehty Keravalla sekä muualla päin Suomea.  Samalla kuitenkin, kun tehdään asioita, niin kyseenalaistetaan ja pohditaan voisiko asiat tehdä paremmin tulevaisuudessa. Ja tuo rohkea uudistuminen, sen meidän tulee pitää jatkossakin mielessä. On hyvin tärkeää pysyä ajan tasalla, ollen mukana yhteiskunnan muutoksessa ja perustaa päätökset tutkittuun tietoon.

Arvoisa juhlayleisö

Mitä tämä kaikki tarkoittaa sitten vanhusten palvelujen näkökulmasta, miten lähdetään kohti tulevaa? Itse uskon, että soteuudistus on mahdollisuus ja tuhannen taalan paikka järjestää asiat uudella tavalla ja muuttaa asioita. Vuoden alusta palvelut siirtyvät hyvinvointialueen järjestettäväksi ja ensimmäinen tavoite liittyen turvallisen siirtymän tavoitteeseen on, ettei muutos näyttäydy asukkaille. Tarkoittaa sitä, että palveluihin saa yhteyden, järjestelmät toimivat, palkat menevät maksuun jne. Ensi vuonna alkaa sitten työ palvelujen rakentamisessa sujuviksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksessa painopisteen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan toimintaan sekä asiakaslähtöisyyteen edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä.

Yhteistyön tavoitteina ovat ohjenuorina ovat sujuva asiakas- ja palveluohjaus sekä julkisen sektorin ja järjestöjen tiivis yhteistyö tulevaisuuden sote-keskuksissa​. On kiinnitettävä erityistä huomiota paljon palveluja tarvitseviin ja muihin erityisryhmiin ja on tärkeää, että sote-ammattilaiset osaavat ohjata asiakkaita tehokkaasti myös järjestöjen toimintoihin ja palveluihin​. Tämän kaiken edellytys on toimiva yhteistyö. Kaikkien työpanosta tarvitaan sujuvien palvelujen varmistamiseksi. On panostettava viestintään, oltava aktiivisia ja varmistettava asiakkaan näkökulma eli asiakaslähtöisyys, joka on se tärkein näkökulma kaikessa työssämme. Toimintakyvyn edistäminen on erittäin tärkeää meille kaikille.

Tutkimusten valossa tiedän ja tiedostan, miten suunnattoman iso merkitys elintapojen vaikutuksella jo työiässä on ennustavana tekijänä vanhuuden päivien terveyteen ja toimintakykyyn. Meidän pitääkin panostaa ennaltaehkäiseviin ja toimintakykyä parantaviin toimiin iäkkäälle väestölle ja riskiryhmille, lisätä ja mahdollistaa vapaaehtoistyötä sekä varmistaa iäkkäiden palvelujen yhdenvertaisuus. On panostettava tehokkaaseen koordinaatioon ja tiedonkulkuun. Myös taloudellinen kestävyys on tärkeä elementti, rahalle on saatava vastinetta. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelujen vaikuttavuus tulee olemaan keskiössä ja luomme yhdenvertaiset mittarit kaikelle palvelutuotannolle ja valitsemme parhaat ja vaikuttavimmat palvelut.

Yhteistyössä kaupunkien kanssa meidän on otettava huomioon myös kaupunkisuunnittelun näkökulma, asuinympäristöjen tulee olla ikäystävällisiä.

Teknologian hyödyntäminen on myös iso ja tärkeä kokonaisuus, mahdollisuudet palvelumuotoilun myötä ovat rajattomat. Digitalisaation hyödyntämisellä voidaan vapauttaa tärkeitä resursseja tehtäviin, joissa läsnäolo on tärkeää.

Sosiaalisella elämällä on valtavan iso merkitys elämänlaatuun. Tutkimusten mukaan sillä saattaa olla jopa muistisairauksia ehkäisevä vaikutus. Terveyden edistämisen näkökulmaan onkin panostettava jatkossa entistä enemmän, liikuntapalvelut ja hyviin elintapoihin kannustaminen sekä terveyden seuranta ovat tärkeitä asioita myös ikääntyvälle väestölle. Seniorineuvola olisi minusta tervetullut hyvinvointialueellemme.

Kaiken kaikkiaan, palvelujen järjestämisessä on otettava huomioon osallisuus ja hyvä yhteistyö. Ikäihmiset ovat usein eläkkeelle jäätyään aktiivisia toimijoita ja meidän täytyykin luoda toimivat rakenteet hyvälle yhteistyölle eläkeläisjärjestöjen kanssa sekä myös hyvinvointialueen ja kaupunkien kesken ja mahdollistaa kaikkien osallistuminen toimintaan tavalla tai toisella.

Hyvää vanhustenviikkoa kaikille!

Lisää julkaisuja

3.10.2022

HUS-talousarvion leikkauslista jätettiin tänään uudelleen valmisteluun

HUS yhtymähallituksen ylimääräinen kokous oli tänään. Olen siellä puhe- ja läsnäolo-oikeutettuna (meille omistajakuntien hyvinvointialueiden aluehall puheenjohtajille myönnettiin tämä oikeus). Käsittelimme

25.4.2022

Kiitospuheeni 50-vuotispäiväni huomioimisesta kaupunginvaltuuston kokouksessa 25.4.22

Lämmin kiitos huomionosoituksesta ja kiitos hienosta puheesta. Tämä on ainutlaatuista, saada syntymäpäiväonnittelut valtuuston kokouksessa Olen helpottunut. Nimittäin kyllähän nämä pyöreitten

25.4.2022

Kiitospuheeni aluevaltuuston kokouksessa 8.3.22, aluehallituksen pj:ksi valinnan jälkeen

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, virkahenkilöt sekä muut kuulijat Kiitän lämpimästi luottamuksesta, koko hallituksen puheenjohtajiston puolesta. On upeaa saada olla mukana tässä