Onko kotihoidosta tullut ympärivuorokautisen hoivan korvike?

Julkaistu:

Suomessa väestö ikääntyy vauhdilla ja viimeisen parin vuosikymmenen aikana kotihoidosta on tullut yksi keino vastata jatkuvasti raskaammaksi käyviin hoitomenoihin.

Kotihoidon asiakasmäärän kasvuvauhti kaksinkertaistui vuodesta 2016 vuoteen 2018. Silloin hallitus toteutti kärkihankkeen, jossa painotettiin kotiin annettavia palveluita ensisijaisena palvelumuotona

Kotihoidon asiakkaissa on yhä huonokuntoisempia vanhuksia. Kotiin vietävät palvelut voivat olla hyvinkin intensiivisiä. Kotihoidon käyntejä voi olla jopa viisi päivässä ja sen lisäksi on mahdollista saada erilaisia tukipalveluja kuten ateriapalvelu, turvapuhelin, kuljetuspalvelu sekä kuntien panostuksesta riippuen muita palveluja. Kunnat vaihtelevasti tarjoavat myös kotikuntoutusta ja kolmannen sektorin palveluja. Jos ikäihminen ei pärjää kotona runsaankaan kotihoidon ja kotiin vietävien palvelujen turvin, hän voi päästä asumaan palvelutaloon. Kriteerit tähän ovat tiukat, palvelutalopaikkaa ei voi saada, elleivät kaikki mahdolliset kotiin vietävät palvelut ole täysimääräisesti käytössä.

Astetta intensiivisempää hoivaa tarjotaan Vantaalla erityisasumisen hoivakodeissa, joissa on saatavilla erilaisia asumisen ja hoivan vaihtoehtoja ikääntyneille, jotka eivät enää pärjää itsenäisesti kotona tai edes palvelutalossa.

Toimintakyvyn laskiessa kotihoidon asiakkailla siihen pisteeseen, ettei kotona pärjääminen ole enää mahdollista, voi käydä niin että palvelutalopaikka menee ns. ohi ja siirrytään suoraan erityisasumisen eli hoivan jonoon. Syynä se, että kotona asuva vanhus pärjäilee kotona kotiin vietävien palveluiden turvin pitkään, niin pitkään että vointi huononee siihen pisteeseen, ettei hän enää pärjäisi edes palvelutalossa.

”Ollaan siis tilanteessa, jossa kotihoidossa on yhä huonokuntoisempia vanhuksia. He olisivat vielä muutamia vuosia sitten olleet laitoshoidossa”.

Tuo laitoshoito –termi onkin sinällään mennyttä aikaa. Edelleen sitä näkee käytettävän, mutta käytännössä tällä hetkellä varsinaista laitoshoitoa toteutetaan enää ani harvassa kunnassa. Tänä päivänä puhutaan asumispalveluista, joka pitää sisällään ajatuksen kodinomaisesta asumisesta. Laitoshoitoon liittyi vahvasti käytäntö, jossa vanhuksia ”makuutettiin”. Oli ”nostopäivät”, jolloin heidät nostettiin ylös vuoteistaan ja muun ajan he pääsääntöisesti lepäsivät vuoteissaan. Se ei ole hyväksi toimintakyvylle. Ajatellaan tervettä työikäistä, joka makaisi päivät pitkät.  Voimme kuvitella tilanteen, miten siinä kangistuu ja lihakset surkastuvat. Saati iäkkäillä, romahdus on paljon nopeampaa.

Kotihoidosta on tullut paljolti ympärivuorokautisen hoidon korvike. Näin väittää Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger. Hänen mukaansa ajatus säästämisestä kevyemmällä palvelurakenteella ei toimi enää siinä vaiheessa, kun kotihoito joutuu käymään asiakkaan luona useita kertoja vuorokaudessa.

Tilanne on se, että jos kotihoito joutuu käymään asiakkaan luona useita kertoja vuorokaudessa, tämä saattaa tulla kustannuksiltaan kalliimmaksi kunnalle kuin paikka ympärivuorokautisessa hoidossa. Äkkiseltään tämä kuulostaa hurjalta mutta näin on väitetty.

Haasteet ovat isoja eikä ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua vanhustenhoidon ongelmiin. Kyse on laajemman keinovalikoiman rakentamisesta ja yhteistyöstä eri toimijoiden ja hallinnonalojen kesken.

Monia avoimia asioita ratkaistavaksi. Tilannetta ei yhtään helpota tieto siitä, että hoitajamitoituksen muutos vaikuttaa oleellisesti työvoiman saatavuuteen. Vantaalla tarvitaan viimeisimmän tiedon mukaan 600 uutta hoitajaa, jotta tuo mitoitus saadaan täytettyä. Asiaan liittyy paljon avoimia kysymyksiä, joten vielä on turhan aikaista tehdä lopullisia laskelmia. Sisällöllisiä asioita tähän liittyen ovat mm. välillisen/välittömän työn laskelmat, mitkä ammattiryhmät lasketaan mitoitukseen ja mitä heidän työnsä ovat suhteessa tuohon välilliseen/välittömään työhön.

Yhtä kaikki, olen nyt seurannut vanhustenhoidon tilannetta pitkään. Olen itse työskennellyt perushoitajana kotihoidossa vuonna 1998, sairaanhoitajana kotihoidossa kuusi vuotta sitten, esimiehenä neljä vuotta sitten sekä seurannut tilannetta astetta lähempää sosiaali- ja terveyslautakunnan vpj:nä. Minulla on myös omakohtaista kokemusta läheisen saamista kotihoidon palveluista.

Tieto lisää tuskaa voisi sanoa, yliopisto-opintoni pääaine oli gerontologia eli monitieteinen näkökulma ikääntymiseen. Yhteiskunnalliset näkökulmat, terveydelliset, sosiaaliset ja isona osana toimintakyvyn näkökulmat. Näiden kaikkien faktojen ja kokemukseni pohjalta näen vanhustenhoidon tilanteen jopa toivottamana.

Niin paljon näkemyksiä ja ajatuksia, mutta mistä rahat siihen kaikkeen?

.

Lisää julkaisuja

10.6.2021

HUS-valtuuston kokous ja puheeni 10.6.2021

HUSin valtuustossa jätettiin 11.3.2021 aloite palkka- ja henkilöstöpoliittisen ohjelman laatimisesta, jonka pohjalta olisi mahdollista tehdä esityksiä palkkausjärjestelmien kehittämiseksi sekä osaamisen,

20.5.2021

Ajatuksiani mielenterveystyön kehittämisestä

Mielenterveyden ongelmat ovat eri tasoisia.  Vakavia psyykkisiä sairauksia on aina ollut ja tulee olemaan. Tämän ajan haaste on jo pitkään

20.5.2021

Liikunnan iloa ei saa viedä lapsilta ja nuorilta

80-luvun lapset muistavat varmasti, miten liikuntaharrastusten vetäjienohjaukselliset menetelmät poikkesivat nykyajan käytännöistä. Oli ihaniaohjaajia, sitä en sano, mutta oli myös niitä